Apon Treenipäiväkirja

Eilen toteutui kesän paras melontareissu: olin veli Pihvin kanssa Turkusessa. Lähdimme vähän jälkeen kymmenen aamulla Aurajokea pitkin kohti Turkua. Meloimme keskustan halki ja sieltä pienen kiertolenkin jälkeen veli Pihvin kotisatamaan, jonne saavuimme noin kuusi tuntiä lähdön jälkeen.

Reitti oli todella miellyttävä, sillä siihen sisältyi joki-, kaupunki- ja merimelontaa.

Päivän päätteeksi vielä saunomista ja legoilla leikkimistä – mitä muuta erinomaiselta päivältä voi pyytää?

Polar pulisee seuraavaa:

• melontaa 4:49
• KS 126
• 2877 kcal
• RI 341

Kiitos veli Pihvi perheineen eriomaisesta lauantaista!

Nopea pyöräily ennen pimeän saapumista. Alkuviikko on ollut poikkeuksellisen rankka, joten tänään oli tarkoitus ajaa hyvin rauhallinen. Siinä en ihan onnistunut, mutta kaikesta huolimatta oli erinomaisen mukavaa taas ajaa ulkona oikealla pyörällä. Spinning ei kaikessa mukavuudessaan kuitenkaan vedä vertoja ulkona ajamiselle.

Polarstory:

• maantiepyöräilyä; 14,6 km
• KS 142
• 420 kcal
• RI 55

Ollut taas vähän haipakkaa, joten bloggaus on ollut turhan hiljaista. Pahoitteluni.

Viime viikolla sain kuin sainkin kasaan kolme treeniä, joka näillä työkuormilla tuntuu olevan suurin piirtein maksimi. Tiistaina kävin hakemassa viikon kovan treenin spinningistä. Maksimisykettä en vielä löytänyt, mutten toisaalta ollut kovin kaukanakaan.

Torstaista sunnuntai-iltaan saakka olin työmatkalla, mutta pienellä suunnittelulla sain aikaiseksi pari treeniä: kuntopiirin hotellihuoneessa sekä yhdistetyn sali+uintitreenin.

Viikonlopun Kangasalan vierailuun kuului myös vierailu geokätköllä. Sieltä lähti mukaan myös geokolikko. Muistan, kun otin sen takin taskusta tavaroita purkaessani. Nyt en kuitenkaan löydä tätä kolikkoa mistään. Se on todellinen geokätkö, tosin ilman koordinaatteja. Tätäkö tarkoittaa mysteerikätkö?

Veli Pete oli jostain saanut päähänsä ajaa Kangasala 24h -kisan soolona. Ideahan, jos siinä nyt mitään ideaa edes on, on ajaa 24 tuntia maastopyörällä metsässä. Tällä kertaa reitti oli noin yhdeksän kilometrin mittainen. Eniten täysiä kiekkoja ajanut olisi voittaja. Veli Pete kysyi veli Jappea ja minua huoltajaksi. Näin syntyi Kerkesix Soolo / Pihvi.

Kisa alkoi perjantaina klo 19.00 ja veli Japen kanssa saavuttiin paikalle joskus kai puolen kahdeksan jälkeen, jolloin kisa oli jo hyvässä vauhdissa. Veli Pete oli jälleen kerran valmistautunut insinöörimäisellä tarkkuudella ja lista suunnitelluista huoltotauoista oli huolellisesti talletettuna kansioon meidän tullessa paikalle. Milloin hän halusi energiageeliä, joskus pastaa ja joskus taas energiapatukoita ja kaakaota. Veli Pete nakutti tasaisesti noin 37 minuutin kiekkoja ja veli Jappe ja minä huolsimme häntä noin 5 minuuttia.

Ekalla yhteisellä tauollamme veli Pete yritti hengästyneenä kertoa mistä löytyisi huoltotarvikkeita, jolloin veli Jappe totesi hänelle “Ollaanko tänne tultu ajamaan vai puhumaan?” Vastaus tuohon on selvästi ajamaan, sillä huollettavamme voitti soolosarjan!

Kisa ratkesi lauantaina noin klo 17.00, jolloin kakkosena ollut kaveri päätti saaneensa tarpeeksi ajamisesta. Tällöin veli Petellä oli kasassa 30 kierrosta ja vain yksi burana-tabletti nautittuna. Jos kierros oli tuo 9 kilometriä, niin ajoannos oli noin 270 kilometriä.

Tulokset löydät täältä: http://www.kangasala24h.fi/view.php?menuId=181&lang=fi

Voimakkaat onnittelut veli Petelle. On se kone.

Harjoituksellisesti viime viikko jäi aika laihaksi: vain kaksi treeniä. Keskiviikkona olin spinningissä ja lauantaina ajoin tunnin lenkin pyörällä. Viikolla oli työkiireitä iltaisin, joten muut harjoitukset jäivät suunnittelun asteelle.

Sunnuntaina piti ajaa pitkä lenkki veljien kanssa, mutta päätimme poimia omenoita ja niiden käsittelyssä meni koko sunnuntai-ilta ja hommaa riittää koko tälle viikolle. Omenoita saatiin talteen reilu 100 kiloa. Sadonkorjuu on muutenkin aika yltäkylläistä, sillä kauraa saatiin korjattu noin kymmenen tonnia.

Spinningsalilla on pari uutta ohjaajaa, jotka vetävät treenit ekaa kertaa niinkuin ohjelmassa lukee: keskiraskas on keskiraskas. Aikaisemminhan kaikki vedettiin aina täysillä ja maksimisykkeitä haettiin olipa harjoituksen teema mikä tahansa. Menin keskiviikon treeniin hakemaan kovaa spinningiä, mutta vuorossa oli “vain” keskiraskas treeni ja sekin vielä helpommasta päästä:

• spinning, 51 min
• KS 139
• 600 kcal
• RI 85

Muutama reipas veto keskellä, muutoin aika rauhallista sisäpyöräilyä.

Lauantaina kerkesin nykäistä lyhyen maatiepyöräilyn HKU:llani (HKU = HiiliKuitu-Unelma, copyright by veli TT). Edellisenä yönä oli uni jäänyt aika vähiin (syy selviää seuraavassa postissa), joten päätin ajaa rauhallisen, palauttavan lenkin. Taisin onnistua aika hyvin:

• maantiepyöräilyä 1:06, noin 25 km
• KS 138
• 789 kcal
• RI 94

Syke pysyi nätisti PK-alueella.

Se alkoi yhdestä hevosesta. Vain yksi hevonen. Tiedätsä, sitä oltiin jo myymässä muualle, joten se oli ihan pakko ostaa. Eikä kestänyt pitkään, kun veli Sartsallekin piti hankkia hevonen. Ja sen jälkeen niitä on siunaantunut vähintäänkin omiksi tarpeiksi. Viimeeksi kun laskin, niin tallissa oli 17 hevosta, joskin ihan kaikki ei ole omia. Vielä.

Kun kerran on talli, niin sitten pitää olla tallikissa. Hiirien takia. Tai jotain. Ja sitten toinen kissa. Nyt Kissoja on neljä kappaletta. Olisi varmaan enemmänkin, mutta pihapiirissä vieraillut ilves on vähän verottanut alueen kissakantaa.

Kun sitten minulle ehdotettiin koiran hankkimista, niin minulla oli aika vähän perusteita miksi hurttaa ei voisi tähän eläintarhaan hankkia. Hevosten ja kissojen takia pitää joka tapauksessa suunnitella poissaolot, joten miten se tilanne enää koirasta muuttuisi? Vielä keväällä saavutin torjuntavoiton ja vähän yksinkertainen kun olen, niin luulin, että asia olisi jäänyt siihen. Huokaus. Yli 20 vuotta naimisissa jumalaisen kauniin vaimoni kanssa: luulisi, että jotain olisin oppinut. Niinpä. Kun tulin kesän työmatkalta takaisin, niin pöydällä oli valokuva koirasta, joka meille oli hankittu.

Tänään tuo pikkuinen tuli sitten kotiin. Tyttö sai nimeksi Milla, vaikka veli Tanku ja minä raivokkaasti ehdotettiin nimeä Reiska. Joojoo, olen herra talossa; ainakin ei-eläin-asioissa.

Julistankin suuren arvauskilpailun avatuksi. Mikä eläin meille tulee seuraavaksi? Vastauksen kommentoimalla tätä postia. Itse arvelen, että lammas.

Noin puolilta päivin veli Jukkiksen kanssa randevuu Tapsussa ja vuorossa oli pari tuntia kiipeilyä. Tiistaihin nähden oli kehittymistä tapahtunut melkoisesti. Toppasin yhden reitin, mikä tiistaina jäi puoleen väliin ja liidasin yhtä 6A reittiä kuusi jatkollista, kun edellisen kerran pääsin vain neljä. Ah ja voih, kun kehitys jatkaisi tätä vauhtia vielä puoli vuotta.

Iltasella oli vuorossa pyöräilyä erinomaisessa seurassa. Muijalan pyöräilykeskukseen kokoontuivat veljet TT (isännän ominaisuudessa), Emmi ja Jappe. Unohtamatta pientä veli TIT:tiä, joka kävi kaksivuotiaan tarmolla varoittamassa luumujen sisällä olevista kivistä.

Ajettiin asfaltilla – hähää, mä sain päättää – ja mentiin niin kovaa kuin maastopyörät kulkivat. Mulla oli hiilikuitu-unelma alla, joten minulla vauhtia olisi riittänyt enempäänkin. Äärinmäisen miellyttävä kokemus, jälleen kerran. Ajettiin tasan tunti ja kilometrejä kertyi 26. Koska laitoin sykemittarin vasta parin kilometrin jälkeen käyntiin, niin viralliset lukemat ovat vähän pienempiä:

• pyöräilyä 24,7 km, 58 min
• KS 151
• 784 kcal
• RI 122

Eilen tiistaina olin veli RAAKIKSEN kanssa kiipeilemässä Tapsussa. Pitkästä aikaa. Tauko ei varsinaisesti ole nostanut kiipeilykuntoani pintaan. Tänään ranteet ovat väsyneet, mutta onnelliset. Näillä näkymin kiipeily palaa kuin palaakin takaisin elämääni. Erinomaista.

Tänään keskiviikkona olin sisäpyöräilemässä. Ulkona kun tuntuu satavan joka ikinen päivä. "Herrasmiehet eivät kuulemma aja sateessa" – lainaus veli Papalta  – tosin minuahan tuo määritelmä ei millään tavalla koske, sillä sana "herrasmies" eksplisiittisesti rajaa minut tuosta määritelmästä ulos. Spinningin keskisyke näyttää olleen 151, maksimin käydessä 186:ssa.

Lisäys 7.9.: Harjoituksen numerot ovat:

• sisäpyöräilyä 56 min
• KS 151
• 772 kcal
• RI 130