Apon Treenipäiväkirja

Ohjelmassa oli lyhyt kiipeilysessio ja perään patteritreenit. Mukaan olin saanut houkuteltua veljet Jukkis ja RAAKIS. Tällä viikolla on kuitenkin ollut vähän säpinää ja tiistai-keskiviikko välisenä yönä oli yöuni jäänyt alle neljään tuntiin. Punttitreenistä tulisi siis vahvasti katabolinen. Liiankin vahvasti, joten ehdotin heeboille salin väliin jättämistä. Kumpikin hyväksyi ehdotuksen liikuttavan tyytyväisenä.

Paikka pysyi silti samana: Liikuntamylly. Liikuntamylly on Helsingin kaupungilta erinomainen palvelu ja kaupunkilaisten veromarkkojen järkevää käyttöä. Liikunnan tukeminen säästää taatusti sairaanhoitomaksuja pidemmällä aikavälillä.

Pari tuntia kevyttä vääntöä käsiä tunnustellen. Tänään kädet ovat väsyneitä, muttei kipeitä. Erinomaista.

Päivän Iltalehden mukaan (veli) Heikki Kovalainen osallistuu New Yorkin maratonille 4. marraskuuta. Heebon (veli) traineri laatii hänelle sellaisen ohjelman, joka tähtää 3:40 maratonkuntoon.

Tätä kirjoittaessa maratonin starttiin on vajaa 69 päivää. Valitettavasti tuo alati luotettava taho ei paljasta mikä on veli Heikin tämän hetkinen kuntotaso.

Sisäpyöräilyä 45 minsaa. Ei ohjattua, vaan sellaista omatoimista. Tylsää kuin mikä, mutta eipähän tarvinnut kastua.

Sykemittari pulisee seuraavaa:

• sisäpyöräilyä 45 min
• KS 129
• 443 kcal
• RI 51

Huomenna siis ohjelman mukaisesti lepopäivä.

Viikko-ohjelman suunnittelu on hauskaa touhua. Siinä yhdistellään työkalenteri, domestisten vastuiden kalenteri, salin ohjatun liikunnan kalenteri, muut mahdolliset velvoitteet ja lopuksi oma haparoiva suunnitteluosaaminen. Sen verran on paljon erilaisia haasteita ja aktiviteetteja, ettei loman jälkeen kalenterin suunnittelu ole kertaakaan ollut helppoa. Eikä se ollut sitä nytkään.

Ensi viikon kuvittelen näyttävän seuraavalta:

• Maanantai: rauhallinen 45 minsaa, joko reppu selässä tai sitten pp:lyä
• Tiistai: lepo (ohjelma tulee domestisten vastuiden kalenterista)
• Keskiviikko: lyhyt kiipeily sekä patteritreeni veli Jukkiksen kanssa
• Torstai: lepo (lienee paikallaan keskiviikon jälkeen)
• Perjantai: sisäpyöräilyä 45 min (tulee salin ohjatun liikunnan kalenterista)
• Lauantai: Pump (tulee salin ohjatun liikunnan kalenterista)
• Sunnuntai: joku pitkä treeni 90 min.

Ensi viikolle on mustana pekkana vielä mahdollisesti muutama ylimääräinen iltameno, joten jälleen kerran muutokset ovat kovasti, kovasti mahdollisia. Lisäksi, koska tarkoituksena oli kiivetä pari kertaa viikossa, niin lauantain tai sunnuntain ohjelma on vaarassa muuttua.

Kiipeilemässä maailmalta kotiutuneen veli Jukkiksen kanssa. Tervetuloa takaisin!

Oltiin Kumpulassa. Siellä reitit on jotenkin jänniä ja minulla on aina ollut vaikeuksia kiivetä siellä helpoiksikin greidattuja reittejä. Yhden reitin greidinä luki “vaikea 5 / helppo 7″. Siltä se tuntuikin. Vaikeita oli myös alle vitosen reitit, sen verran on kiipeily edelleen hakosessa.

Tavoite tälle syksylle on kiivetä pari kertaa viikossa siten, että kertaakaan ei kädet mene kunnolla pumppuun. Edellisestä viisastuneena, kenties. Lisäksi yritän muistaa venytellä huolella erityisesti kiipeilypäivinä.

PS. viikolla on tullut kyllä enemmän treenejä mitä tämä treenipäiväkirja kertoo; suurin osa treenistä on ollut matalasykkeistä (about 120 sykkeellä) pihahommia.

Eilen maanantaina ei kerennyt treenaamaan ja tänäänkin oli peliaikaa vain noin puoli tuntia. Koska ilma oli kaunis, niin olin jo aamulla pakannut autoon rullaluistelukamat. Töistä kotiin tullessa pysähdyin Lohjan harjulle puolen tunnin treeniä varten. Ilma mitä loistavin ja Lohjan harjun uusi asfaltti oli kuuma, sen näkee sykemittarinkin lukemista:

• rullaluistelua 33 min
• KS 169
• 526 kcal
• RI 169

Tiukka treeni.

Tänään oli tarkoitus tehdä pitkä rauhallinen lenkki, esim rullaluistellen, mutta jotenkin laiskotti enkä erikseen lähtenyt treenaamaan. Sen sijaan pihalla riitti erilaista puuhasteltavaa, joista varmasti kertyi se tunnin, parin rauhallinen harjoitus.

… ja osa lähtee vapaaehtoisestikin. Veli Sartsa on tänään muuttanut opiskelupaikan myötä toiselle paikkakunnalle. Tsemmpiä! Onneksi matka ei ole niin pitkä, ettei sieltä pääsisi viikonlopuksi täyden jääkaapin ja pyykinpesupalveluiden äärelle

“Vanheneminen on paskamaista”, kuten Astrid Lindgren eräässä haastattelussa asian niin sattuvasti ilmaisi. Tänään – varmaankin ensimmäistä kertaa – minusta tuntui hetken ihan samalta. Huokaus.

Domestisia vastuita, joista kylläkin helposti muodostui kohtuullinen matalasykkeinen palauttava treeni.

Salitreeni. Sisäinen sankarini minussa ei edelleenkään pidä ollenkaan näistä patteriharjoituksista. Vajaan tunnin treeni hyvällä sykkeellä. Jätin osan sarjoista tekemättä, ihan selkää säästelläkseni. Se ei kuitenkaan kertaakaan oireillut eikä tänäänkään se ole yhtään kipeä.

Vaihdoin salia tässä loppukesästä. Aikaisempi oli Matinkylässä ja se oli kyllä erinomainen sali. Se on työmatkan varrella ja sinne oli näppärä mennä töiden jälkeen. Viikonloppuisin sinne en kertaakaan viitsinyt ajaa, sen verran pitkästä matkasta on kysymys.

Uusi sali on Nummelassa. Sali kuuluu samaan CMS-ketjuun, joten muutoksesta ei tullut mitään kuluja. Paikka on selkeästi pieni sali verrattuna edelliseen eikä se ole yhtä tyylikkään oloinen. Laitteet ovat kuitenkin saman merkkisiä ja kaikki tarvittavat kilkuttimet sieltä löytyvät. Jotain piti vähän soveltaa, kun esim. askelnousuihin tarvittavaa penkkiä ei heti löytynyt.

Toinen havainto salilta oli asiakaskunta: Matinkylässä oli “normaaleja” ihmisiä, siis ihan tavallisia keski-ikäisiä ja vanhempiakin miehiä ja naisia. Nummelassa asiakaskunta oli isompaa; sellaisia jääkaappeja sekä pari jääkaappi-pakastinyhdistelmää.

Tämäkin sali on työmatkan varrella, joka madaltaa salille menemisen kynnystä. Sali on sen verran lähellä, että sinne pääsee helposti myös viikonloppuisin. Varsinkin syksyn sateiden alkaessa sisällä treenaaminen on helppo vaihtoehto.