Apon Treenipäiväkirja

Reilun kahdentoistatunnin työpäivän jälkeen vaatii extraponnisteluja, jotta viitsii hilata itsensä treenaamaan. Toisaalta, jos siihen pystyy, niin sitä paremmalta se treenin jälkeen tuntuu.

Tänään oli niitä päiviä, että….. viitsin. Ja nyt eufooriialtani en malta mennä nukkumaan (kello on soimassa aamulla viideltä aamulla, joten syytä pikku hiljaa olisi). Saattaa tietty johtua myös venyttelysessiosta, jonka toteutin erityisen huolellisesti.

Lueskelen parhaillaan kirjaa nimeltä Venyttelyopas (Pentti Hiltunen ja Petteri Paakkunainen, Otava 1994). Lainasin opuksen kirjastosta. Aika loistava teos. Selkeät piirrokset ja valokuvat sekä hyvä teksti. Kirjan loppuosassa on luku “Liikkuvuusharjoittelu eri lajeissa”. Suosittelen. Olisin toivonut vielä yhtä kappaletta meille taviksille, jotka liikumme enempi vähempi monipuolisesti. Siihen olisin kasannut perusvenyttelyt. Aika ei millään riitä tekemään kymmentä eri venytystä per päälihasryhmä.

Hotellin käytävältä löytyi jääkone, joten tänään oli helppo jäähdyttää kädet. Oikea käsi vähän oireilee, johtuu varmaan tästä hillittömästä kannettavan naputtelusta. Minulla ei ole ergonäppistä reissussa mukana.

Niin…. se harjoitus. Koska päivä oli pitkä, ja toinen käsi oli vähän arka, niin päätin jättää fysikaalisen treenin väliin ja tehdä pelkästään h-y-v-i-n rauhallisen kuntopyöräilysession. Tylsäähän se on kuin mikä istua ja polkea menemättä mihinkään, tasaisella rauhallisella sykkeellä. toisaalta, sain luettua venyttelykirjan koko teoriaosuuden. Tylsää, kenties, mutta täytti treenitavoitteet:

• kuntopyöräilyä 40 min.
• KS 120
• 450 KCal
• RI 104

Tänään oli vuorossa salitreeni. Hotellin kuntosali on paras näkemäni hotellisellainen, joten sain tehtyä ihan kelvollisen treenisetin. Fysikaalisen treenirupeaman lisäksi tein käsien ojentajat ja koukistajat sekä ajoin reilun puolisen tuntia sellaista kuntopyörää, jossa istutaan taaksepäin nojaten. Sillä himmelillä on varmaan joku hieno – epäilemättä amerikkalainen – nimi, mutta olen onnistunut elämään kaikki nämä vuodet onnellisesti tietämättä sitä.

Kuntopyörän tietokone väitti seuraavaa:

• kuntopyöräilyä 30 min
• KS120
• 430 KCal
• RI 78 (no joo, tämän kertoi Polar Precision Performance ohjelma)

Olen ensi viikolla reissussa neljä päivää, joten ohjelmaa pitää säätää vastaavasti. Koska tänään oli pitkä lenkki, niin otan huomiselle palautuspäivän. Ja samoin torstaina, koska silloin on paluu kotosalle enkä kerkeä sinä päivänä treenaamaan. Viikonloppuna on tarkoitus mennä viettämään yhdessä Pohjoisnaparetkikunnan ja supportin kanssa projektin päättäreitä, joten viikonlopun harjoittelu saattaa jäädä aika lailla väliin. Luvassa näin ollen aika kevyt viikko.

Viikon ohjelmaksi kirjaa seuraavaa:

• Maanantai: lepo
• Tiistai: salitreeni (fysikaalinen + keskivartalo ja kädet)
• Keskiviikko: sama kuin tiistaina?
• Torstai: välipäivä
• Perjantai: rullaluistelua tai reppuselässä käkäilyä
• Lauantain-sunnuntai: lepopäivät?

Tälle viikolle tuli yhteensä kuusi harjoitusta, jotka jakaantuivat seuraavasti:

• kolme kertaa rullaluistelemassa, yhteensä 4:12
• kaksi kertaa salilla
• kerran pyöräilyä

Treenaukseen käytin aikaa noin seitsemän tuntia ja salitreenit poislukien kaloreita poltin melkein puolen kilon verran läskiä.

Fysioterapeuttini antoi siis luvan tehdä lyhyen pyörälenkin. Hän oli sitä mieltä, että jos kahdenkymmenen minuutin lenkin jälkeen käsissä ei tunnu mitään ylimääräistä, niin kuukauden kuluttua voi tehdä ihan normaaleja lenkkejä.

Ihan täpinöissä hyppäsinkin sitten pyörän selkään ja ajelin erittäin rauhallisen noin puolen tunnin mittaisen lenkin. Vaihtelin käsiotteita säännöllisesti ja yritin ravistella, varsinkin oikeaa kättä, joka selkeästi osoitti puutumisen merkkejä. Sama tunne oli viime kesänä melkein joka lenkillä, mutta silloin en ymmärtänyt mitä se tarkoitti.

Aamulla oikea käsi oli ehkä vähän arka tai ainakin väsyneen oloinen. Harjoituksesta tehdään seuraavat johtopäätökset: ei pyöräilyä seuraavaan pariin, kolmeen viikkoon; ja kuukauden kuluttua en tule tekemään normaaleja lenkkejä.

Olen silti kohtuullisen tyytyväinen, sillä edellisen ajokerran jälkeen käsi oli seuraavana päivänä tosi kipeä.

Tänään oli sitten vuorossa joko pitkä lenkki tai reipas lenkki. Ahneena possuna päätin tehdä pitkän lenkin. Sää on ollut koko päivän sellainen, että vettä saattaa olla tarjolla. Päätin silti lähteä rullaluistelemaan, sillä kesäkuun toisena viikonloppuna on HRM, johon on tarkoitus osallistua ja halusin ainakin yhden pidemmän lenkin ennen noita kinkereitä. “Pidempi lenkki” oli varmaan aika lailla tarkkaan maratonin pituinen.

Tässä harjoituksen syke- yms. tiedot:

• pyöräilyä 28 minuuttia
• KS 127
• 280 KCal
• RI 35

sekä

• rullaluistelua 2:35
• KS 127
• 1549 KCal
• RI 190

Tänään jälleen fysikaalisessa. Näyttää aika hyvältä: kaikkia painoja voitiin lisätä ja nyt minulla on “lupa” varovasti kokeilla myös aikaisemmin kiellettyjä lajeja, kuten pyöräilyä. Kokeilla tarkoittaa lyhyttä 20 minuutin varovaista lenkkiä. Jos se menee kivutta, niin kuukauden kuluttua pystyn tekemään jo pitkiäkin lenkkejä.

Totuttuun tapaan tein myös keskivartalon treenin sekä käsivarren ojentajat ja koukistajat.

Tänään kävin aamupäivällä bleidaamassa. Sykemittarin lähetin unohtui – nopea lähtö – hässäkässä kotiin, mutta se ei menoa haitannut. Yritin tehdä erittäin rauhallisen harjoituksen ja uskoakseni onnistuin siinä oleellisesti paremmin kuin viikottaisessa suunnistuskärsimysnäytelmässäni. Harjoituksen data perustuu vastaaviin aikaisempiin harjoituksiin:

• rullaluistelua 41 minuuttia
• KS 127
• 650 KCal
• RI 113

Huomenna jälleen fysikaalinen + keskivartalon treeni. Viikonloppuna oli tarkoitus mennä veljien kanssa kiipeilemään (mä oisin teknonnut), mutta itseni tuntien olisin kuitenkin rasittanut käsiäni liikaa ja siksi peruin ko kinkerit. Korvaavaa ohjelmaa en ole vielä suunnitellut, mutta tällä viikolta ei ole ollut pitkää harjoitusta eikä reipasta harjoitusta, joten jompikumpi noista on varmasti vuorossa viikonloppuna. Jos kovasti heittäydyn ahneeksi, niin molemmat

Tänään aamulla kävin jälleen fysioterapian treeneissä. Minulla on neljän viikon omatoiminen treenausjakso käynnissä. Ohjelman läpivientiin menee noin tunti. Lisäksi tein siihen päälle vielä keskivartalon kuntopiirin.

Eilen rullaluistelemassa Pohjois-Espoossa. Siitä on jokunen hetki kun viimeeksi Kalajärven ympäristössä rullailin. Nyt on sellainen tunne, että menee vieläkin pidempi aika ennenkuin seuraavan kerran sinne samoissa merkeissä menen. Asfaltti oli todella likaista, paljon hiekoitussepeliä siellä täällä ja ja mikä pahempaa: pyörätiet olivat huonossa kunnossa. Terveisiä Espoon kaupungin pyöräteistä vastaaville: tarttis tehrä jotain. Ja nopeesti.

Kaikesta huolimatta, ihan kelvollinen, rauhallinen treeni viikonlopun flunssailun jälkeen:

• rullaluistelua 55 min
• KS 133
• 593 KCal
• RI 96

Tänään oli tarkoitus alunperin mennä Alttarikalliolle suunnistamaan, mutta Hippo-suunnistuskoulun päätöspileet ovat aikataulukämmin johdosta samaan aikaan ihan toisalla, joten Veli Masa, joudut nauttimaan märästä metsästä ilman henkevää seuraani.

Torstaina oli Hipposuunnistuskoulussa suunnistuskisat. Juoksin sen veli kuusveen kanssa läpi. Oli melkoinen yllätys, että pikkuheebo jaksoi juosta käytännössä koko matkan.  Velikuusvee kilpaili alle kahdenksan vuotiaiden sarjassa ja saavutti mahtavasti viidennen sijan.

Veli – se on meirän poika – Puha  osallistui kanssa ensimmäisiin kisoihin. Näyttää poika seuraavan isänsä jälkiä turhankin uskollisesti SOP: numerolappu rintaan, aivot narikkaan tai – kuten veli Jukkis asian ilmaisee: Vauhti sata, äly nolla. Kunnioitettava suoritus, silti, kun ei antanut periksi vaikka kolmen rastin jälkeen tajusi mitä oli tehnyt.

Tienasin varmaan vanhainkotivuosilleni toisenkin vierailun: kyseiset  kinkerit olivat Keski-Uudenmaan sarjasuunnistuksen kisat, enkä tietenkään kertonut niitä kotona ennenkuin lähdettiin suunnistamaan.

Torstai-illasta alkaen olen ollut kuumeessa, joten kaikki treenaus on jäänyt väliin. Nyt alkaa olo helpottaa, joten parin lepopäivän jälkeen varmaan aloitan rauhallisen liikkumisen.