Apon Treenipäiväkirja

Ai niin…. tänään piti olla pyöräilyä, mutta se saa väistyä tärkeämpien harjoitusmuotojen takia. Vietän siis laatuaikaa veljien Sartsan ja Puhan kanssa ja pyöräily siirtyy ensi viikkoon. Tänä kesänä oli tarkoitus ajaa 2000 kilsaa pyörällä, mutta jos kilometrit kertyvät tätä vauhtia, niin tuon tavoitteen voin unohtaa.

Täältä löytyy myös vaihtoehtoisia näkemyksiä Lucasille:
- store wars
- sith apprentice

Tänään ihan sovinnolla lepopäivä. Pitkä päivä töissä ja kotiin tultua söin riittävästi (“Massa on voimaa ja ylipaino on ylivoimaa” – kuten veli Jukkis, tuo pikku-G generaation ajattelija, usein lausuu), korjasin erinäköisiä asioita, joita jumalaisen kaunis vaimoni ja jälkeläiseni ovat poissaollessani hajoittaneet ja piakkoin pääsen nukkumaan.

Huomenna, jos energiaa yhtään riittää, olisi vuorossa rauhallinen peepeily. Viikonloppu meneekin sitten kallioilla, luvassa ankaraa kiipeilykouluttautumista Valkealan maastossa.

Melontakauden avaus. Taisin pitää ensimmäistä kertaa sykemittaria meloessa ja vähän yllätyin melonnan tehokkuudesta: tunnin harjoituksen keskisyke oli 133 ja kalorinkulutus sykemittarin arvion mukaan 634. Erinomaista läskinpolttoa. Teknisesti oikeassa melonnassa työhön osallistuu aktiivisesti keskivartalon lihakset, sillä melominen pitäisi tehdä pitkälti selkälihaksilla. Tätä kirjoittaessa hauikset ovat helliä, joten tekniikka ei ole itsekseen parantunut pitkän talvikauden aikana. Kummallista.

Tuosta kalorinkulutuksesta ja läskinpoltosta on selkeä merkki myös karmea nälkä mikä manifestoi itsensä kun pääsin takaisin laiturille. Minullahan on bumentia – syön kuin bulimiassa, mutta unohdan oksentaa – ja siksi ilta on sitten mennyt hiilaritankkausta tehdessä. Nyt onkin hyvä käydä nukkumaan mahansa viereen.

Huomenna pitäisi mennä kalliota kiipeämään, mutta työkiireet taas vaihteeksi painavat päälle ja joudun todennäköisesti perumaan ko kinkerit.

Rajamäen Rykmentin iltarasteilla. Juoksin B-radan kun Veli Matti määritteli C-radan termillä “naisten rata”. Sen pituus oli 4,8 kilometriä ja siinä oli muistaakseni 11 rastia. Pari pitkää väliä, joista molemmilla tein megalomaaliset pummit. Onneksi jälkikasvu ei ollut ensimmäisellä pummilla, sillä metsä raikui termeistä, joita häveliäisyyssyistä en kirjoita tänne. Tai…. ei kai sillä mitään tekemistä onnen kanssa ollut, sillä lapsikin olisi osannut mennä oikealle rastille, minä nimittäin kartan taitoskohdassa hyppäsin väärälle viivalle (siis viivalle, joka yhdistää rasteja) ja juoksin innoissani rastille, jolla olin jo ollut.

Opin pari asiaa tänä iltana: suunnistus on pitkälti fiilislaji sekä väsyneenä suunnistus muuttuu aika vaikeaksi. Sen karsean pummin yli pääseminen olisi vaatinut jotain sellaista, mitä mulla ei tänään ollut mukana metsässä, sillä seuraava rasti meni tosi huonosti ja sitä seuraavaa en hakemisellakaan löytänyt. Se oli ilmeisen vaikeassa paikassa, mutta silti. Tämän jälkeen loput rastit olivat vain pakkopullaa ja tätä kirjoittaessa en ole edes ihan varma leimasinko loput oikein.

Juoksin kuin herra hirvi rastilta toiselle ja olin aika loppu tunnin sinkoilun jälkeen. Silloin tarkkaavaisuus selvästi heikkeni ja suunnistus muuttui entistäkin surkeammaksi. Ah ja voih, yksi suunnistusurani pohjanoteerauksista. Tosin intissä tuli tehtyä pari aika karmeaa virhettä, joten ehkä tämän iltainen on käännetyn järjestyksen mukaisella sijalla numero kolme.

Purin sykemittarin jo toiselle PC:lleni enkä enää jaksa startata sitä, joten päivitän tiedot tänne myöhemmin.

Huomenna onneksi älyllisesti vähemmän vaativaa: melontakauden avaus.

[18.5. lisäys ]
Harjoituksen numerot:
- kesto 1:40
- KS 150 (maksimisyke 185)
- 1275 KCal
- RI [päivitän myöhemmin]

Aika hyvä keskisyke, kun muistaa, että jonkin verran aikaa paloi karttaa lukiessa ja päätä raapiessa.

Viikosta näyttää tulevan aika kiipeilypainotteinen, ehkä vähän liikaakin:
maanantai – lepo
tiistai – suunnistus
keskiviikko – melontakauden avaus
torstai – kalliokiipeilyä
perjantai – polkupyöräilyä
lauantai – kiipeilyä
sunnuntai – kiipeilyä

Peruskuntotreeniä kolmisen kertaa (melonnan voinee laskea tähän kategoriaan) ja kolme kiipeilyä. Olen veljien kanssa kiipeilemässä Olhavan korkeudella (joskaan en Olhavalla) lauantai-sunnuntai.

Hagellus on nyt sitten talsittu. Urhea partiomme saavutti kohtalaisen sijoituksen: kolmestatoista partiosta sijoitumme neljänneksi. Kerkenetissä on lähiaikoina tarkempi kuvaus Hagelluksen kulusta.

Treenauksen kannalta harjoitus on aika löysä, kevyt reppu selässä edetään kävellen rastilta toiselle. Melkoista ryteikköä järjestäjät olivat tänäkin vuonna löytäneet partioiden kiusaksi.

Kamahomoilusta kiinnostuneille ohessa partion tärkeimmät varusteet.
Jalkineina testivoittaja-Lowa Tibetit, Lotharin veljen Hansin tekemät poposet ja Bilteman testivoittaja-megawalkit. Housuina North Facen vaellushousut, Haglöfsin vaellushousut ja Hong Kongin testivoittaja-tuulipuvun housut. Vaelluspaitana 100:sen fleeceä, powerstrechiä tai keinokuitua. Päähineenä ME:n fleecepipo, joku katu-uskottava golf-lippis sekä Jappea-pipo. Kantolaitteen standardointi oli onnistunut lähes 100 prosenttisesti: Karrimor Marathon, kaksi hyvin maastoutuvaa neon-vihreää sekä yksi upseerisininen.

Vaikkei karhunkalloa päästäkään ripustamaan takan reunaan Veli Tankun valitsemaan kohtaan, niin viikonloppu velijien Iltsu ja Jukkis kanssa oli äärinmäisen hauska. Nauroimme, erityisesti iltanuotiolla, ihan kippurassa ja Veli Iltsu ehdottikin, että raportoin tänne lauantaille vatsalihastreeniä.

[Edit 13.8.2011 Linkki Kerkenetiin päivitetty KSX leiska #5 tultua tuotantoon]

Ei päivä ihan hukkaan mennyt, vaikken – poliittisesti viisaana miehenä – treenaamaan mennytkään. Kävin nimittäin kamahomoilemassa ja taas oli kotiin tuotavana uusia, kiiltäviä kamoja. “Never trust a man with shining gear” kuten vanha viisaus kuuluu….. Tätä tarinaa kirjoittelen uudet vaelluspöksyt ja mikrofleese päällä.

Huomenna siis kohti Hagellusta, joten seuraavat päivitykset tänne varmaan vasta ensi maanantaina.

Jätin suunnistuksen sovinnolla väliin; en ole ollut yksikään ilta kotona tällä viikolla ja huomisesta alkaen olen poissa sunnuntai-iltaan saakka, joten domestisesti on viisasta olla kotosalla, tai ainakin lähimaisemissa. Harmi sinänsä, Upiniemessä suunnistus olisi ollut kovasti kiehtovaa.

menivät (ja menee osittain edelleen) töiden merkeissä. Kun soppaan laitetaan lisäksi vielä merkittävä viikolla kertynyt univelka, niin “lepona” näitä päiviä kannattaa pitää. Varmaan kannattaisi pitää huominenkin, mutta….. suunnistusta olisi tarjolla Upiniemen suunnassa ja kovasti tekisi sinne mieli mennä säntäilemään.

tein muutaman onnistuneen peliliikkeen ja kerkesin pyörähtämään pikku lenkin uskollisella Trekilläni.

Harjoituksen statistiikka:
- pyöräilyä 16 km
- 44:07
- KS 134
- 450 KCal
- RI 97

Huominen on sitten “lepopäivä”, odotettavissa piiiiiitkä päivä töissä ja näillä näkymin sama toistuu vielä keskiviikkona.