Nov 11 2004
Torstai 11.11. aamuvuoro
Herätyskello soi inhottavan tekopirteästi 5:15 ja yli-inhimillisillä ponnisteluilla sain itseni ylös lämpimästä, mukavasta vuoteestani. Kerkesixin yli-innokkaat yö/aamuvuorolaiset vaatimalla vaativat tätä ajankohtaa yhteiselle pyöräilytapahtumallemme. Haukoitus ja huokaus. En ymmärrä moisia (yli-)ihmisiä.
Kamat oli jo kasattu ja pyöräkin valmiina, joten ei muuta kun kohti etelää. Veli Jappe kyytiin ja täsmällisesti Paloheinän parkkipaikalle, jossa Veli Flash jo innokkaasti odotteli.
Koska Veljet Toni ja Tero olivat mukana, jäi kamojen säätämiseen riittävästi aikaa 
Mutta, kuten Veli Jappe on jo ansiokkaasti Kerkesixin sivuilla raportoinut, lähdön koittaessa ajan lineaarisuus muuttui Veli Teron siirryttyä sykäysnopeudesta suoraan poimuun 3. Lähtö ja ennenkaikkea kiihdytys poimuun kolme oli niin nopea, etten saanut sykemittaria päälle heti startista. Siinä sitten kuolemaa halveksuen räppäsin mittaria päälle puolipimeässä metsässä nopeusmittarin indikoidessa vauhdin olevan reilusti yli kattonopeusrajoituksen. Syke on mielenkiintoista luettavaa. Samaista kiihdytystä syyteltiin myös muiden toimesta, sillä matkamittarit olivat jääneet kaikilla nollaamatta. Reitille tuli kuitenkin mittaa ilmeisesti noin 20 kilsaa.
Veli Jappe siirtyi opastamaan reittiä. Reitinvalinnasta päätellen hän halusi varmistaa, ettei meitä seurattaisi. Poikamaisen ajoinnokkuuden keskeytti erinäiset reittihankaluudet tai jarrujen hajoaminen tai jokin muu lähes käsittämätön tapahtuma. Meidän kaltaisten kamahomojen kokoontumisajoissa käy aina näin: jokaisella tauolla, taukojen pituudesta riippumatta, vertailtiin kamoja ja keskusteltiin kamojen erinomaisuudesta. Veli Flash järkytti paikallaolijoita kertomalla harkitsevansa joidenkin kamojen myymistä. Käsittämätöntä. Veli ei vielä täysin sisäistänyt, että kamat ovat saavutettu etu, josta ei voi luopua tai jota ei voi menettää. Uskoni mieheen on kuitenkin luja, olihan meitä paikalla monta sormi pystyssä häntä opastamassa jälleen oikealle tielle.
Erinomaisen miellyttävä aamuharjoitus huipentui Paloheinän Everestin huipulle, josta näkymät olivat henkeäsalpaavia. Ilmeisesti veljet Tero ja Flash jäivät kaipaamaan maisemia, sillä he kävivät katsomassa niitä vielä toisen kerran. Muiden paikallaolijoiden alkuperäinen tarkkaavaisuus oli riittävä, emmekä katsoneet aiheelliseksi käydä päivittämässä muistikuvaamme. Loppuhuipennus näkyy hyvin myös sykekuvasta.
PS. Veli Flashillä herätyskello oli kilissyt melkein tuntia ennen minun kelloa, joten minä en valita herätysajasta tämän enempää.
[Edit 13.8.2011 linkit Kerkesix-sivulle on päivitetty KSX leiska vitosen tultua tuotantoon]
[...] siis työosuus tyyliin “työ ensin, leikki sitten”. Totuttuun tapaan lähdöstä siirryttiin suoraan poimuun 3 ja sillä pysyttiin koko asfaltti- ja metsätiepätkä. Osuuden [...]