Apon Treenipäiväkirja

Lasten suureksi riemuksi lähdin eilen illalla uimakouluun. Ilmoittauduin alkusyksystä aikuisten uintitekniikkakurssille ja pääsin jonotuspaikalle numero 7. Olin jo unohtanut koko jutun, kun tällä viikolla soitettiin ja ilmoitettiin paikan vapautumisesta.

Meitä oli paikalla 12 henkeä ja ohjaaja. Keski-ikä on aika korkea ja minunlainen myöhäispuberteetista kärsivä oli vähän orvon oloinen kurssilla. Orpoa oloa pahensi ennestään se, että teknisesti uin joko joukosta parhaiten. Ja…. minä en mielestäni osaa kunnolla uida.

Pienten alkutouhujen jälkeen mitattiin jokaiselta altaanmitan uimavahti ja käsivetojen määrä. Sama harjoitus toistetaan sitten viimeisellä kerralla, jolloin voidaan todeta opetuksen vaikutus.

Uin rintauintia: 25 sekunttia ja 14 vetoa. Useimmilla yli 20 vetoa. Kouluttajan mukaan vain yksi – minä – osasi liukua ja siksi sitä harjoiteltiin. Näistä harjoituksista en kostunut yhtään ja orpo olo paheni entisestään. Eikä oloa parantanut yhtään se, kun maikka kertoi että hyvällä pitkän matkan uintitekniikalla vetojen määrä on 10-14 /sivu.

Olo uhkasi pahentua jo ahdistavaksi kun kouluttaja kertoi, että seuraavalla kerralla ei tarvitse ottaa uikkareita mukaan, koska olemme koko ajan kahvilassa. Hmmm…. olisiko pitänytkin ilmoittautua kirjekurssille?

Orpo oloni kyllä helpotti, kun seuraavaksi arvioitavaksi joutui jalkatyöskentely. Jokaisella oli “jalkaterät päin metsää”, eli jalkaterät ulospäin. Kouluttajan mukaan polvien pitäisi olla lähempänä toisiaan ja se toteutettiin vääntämällä jalkateriä sisäänpäin. Pienen harjoittelun jälkeen eron huomasi.

Uinnin väliin kouluttaja tipautteli kaikenmaailman aktivoivia lämmittelyjä. Silkkaa kauhua herätti letkajenkka, joka tehtiin altaassa pomppien. Vaikka olenkin jo nelkyt-ja-risat, niin kuitenkaan en ole aivan riittävän vanha arvostaakseni letkiksen perimmäisiä hienouksia….

Muiden jo häipyessä altaasta uin altaallisen vielä kerran harjoitellen uutta potkutekniikkaa. Ajasta ei ole tietoa, mutta vetoja kertoi yksi vähemmän eli 13 kappaletta. Päätin siis jatkaa kurssilla.

Dementiakävelyä, 37 minsaa, keskisykkeellä 122. Tarkemmat tiedot kun saan ladattua tiedot mittarilta koneelleni.

Tänään illaksi kotiin, sillä pääsin peruutuspaikalla aikuisten tekniikkakouluun. Tästä huomenna lisää.

Ei harjoitusta eilen. Vietin laatuaikaa mukuloiden kanssa, heidän ollessa syyslomalla vierailemassa täällä Mansesterissa. Muu perhe häipyy takaisin kotiin tänään, joten minulla on jälleen mahdollisuus masokistiseen ajanviettoon.

Viikolle kirjaan 5 harjoitusta seuraavasti:
- metsätöitä 3 kpl (yht. 4:45)
- yksi sauvakävely
- yksi vihreissä tehty päivän mittainen säntäily

Vahvasti arvioidut statistiikat ovat:
- 7:50 minsaa treeniä
- 2983 kcal
- RI 808

Näyttää todellisuutta helpommalta viikolta, koska olin varsin konservatiivinen tuon viikonlopun harjoituksen suhteen. Menkööt kuitenkin noin.

Maanantai – lepo
Tiistai – Punttisali/sauvakävely
Keskiviikko – sauvakävely
Torstai – aikuisten tekniikka uimakoulu (menen jos jaksan ajaa takaisin kotia)
Perjantai – Lepo
Lauantai – seinäkiipeilyä, metsätöitä
Sunnuntai – sauvakävelyä ja metsätöitä

Vieläkään en aloita normaalia kolmen viikon kiertoa, koska
- Sysimusta satku lähestyy
- talvi lähestyy ja metsätöitä voi tehdä vain niin kauan kun maa ei ole valkea

Reissussa perjantai-iltaan asti. Varsinainen matkapäivä ja vasta illalla perillä, joten ei ollut järkeä tehdä mitään kovin kummoista. Venyttelin ja sitten ajoissa nukkumaan. Tänään jalat tuntuvat olevan nyt kunnossa, joten illalla mahdollisesti jotain pienimuotoista touhua.

Vaikka päivä menikin iloisesti armeijan vihreissä, niin kirjaan kuitenkin jonkinlaista harjoitusaktiviteettia kyseiselle päivälle. Kamojen paino oli about 15 kiloa ja niiden kanssa tuli sinkoiltua vähän joka suuntaan koko päivän ajan. Vaikka yksittäinen suoritus ei kestänyt kovinkaan pitkään, niin toistoja oli riittävästi.

Lopputuloksena se, että tänään jalat ovat väsyneet.

Viikon yhteenveto vähän paremmalla ajalla myöhemmin tänään/huomenna.

Totuttuun tapaan metsätöitä, noin tunnin verran. Ilman sykemittaria ja koska niitä tuloksia on tänne kirjoiteltu jo viikkokaupalla, niin jääkööt väliin.

Kävin kahdeksan jälkeen vielä sauvakävelyllä. Nyt syke oli ihan normaalin oloinen ja köpöttely maistui hyvältä.

Harjoitus näytti seuraavalta:
- 50 minsaa
- sk 128
- 433 kcal
- RI 88

Nyt Apoblogi hiljenee muutamaksi päiväksi. Rakkaat lukijani, nukkukaa rauhassa, sillä poikas valveil´on ja kaikkea muuta sellaista. Siellä jossain ei ole nettiyhteyksiä, joten pävityksiä – eikä harjoituksia – synny ennen ensi viikkoa.

Rankoja metsästä. Pihalla on nyt julma pino ja varmaan relu 100 rankaa on tyrkyllä pihaan tulossa, kunhan lapset ja vaimo saadaan pakotettua niitä tänne raahaamaan

Elämääni ei näytä juuri muuta enää mahtuvan kuin loputonta rankojen metsästystä. Ahnehdin niitä pois metsästä ennen lumen tuloa, sillä ensi kesänä niiden lämpöarvot ovat todennäköisesti jo aika huonot. Eli, ennen lumen tuloa ne on saatava veke, ja lumen tultua loput rangat jäävät mestään.

Pari tuntia, ilman sykemittaria, ei ollut tullut vielä huollosta tuohon aikaan. Syke- yms. arvot perustuvat siis edelleen vanhoihin arvioihin:
- kesto 1:50
- sk 110
- Kcal 600
- RI 75

Himmeli käväisi pikahuollossa Tapiolassa. Varsinaisen lähettimen tehot ovat vielä ihan riittävät, mutta kellon patteri vaihdettiin. Kellon patteri toimii noin pari vuotta ja minun on uskollisesti palvellut jo yli kolme vuotta. Lähettimen patteri kestää 2h/päivä kahden vuoden ajan. Kauppiaan mukaan tavallinen vaihtoväli on 5-7 vuotta.